Hämärät bussilinjat tuottavat skandaaleja ja vaaratilanteita – silti kyytiin on runsaasti tulijoita
Siitä huolimatta, että ilman henkilökuljetuslupaa liikennöimisestä on maksettava jopa 800 euron sakot, Ukrainan ja Suomen väliset laittomat kauttakulkumarkkinat kasvavat edelleen. KUVA: ADOBE STOCK
Svitlana Yeharmina
Julkaistu 20.11.2024 klo 11:28
Muokattu 20.11.2024 klo 5:11
Kun bussin kuljettaja käski matkustajia painumaan matalaksi, Victoria pelkäsi, että joku alkaisi pian ampua. Kello oli noin kymmenen illalla. Heidän pikkubussinsa lähestyi Tallinnan satamaa. Noin kymmenen ihmistä istui Mercedes Sprinterin kyydissä matkalla Ukrainasta Suomeen.
Hetkeä myöhemmin Victoria kuuli kuljettajan väittävän jollekulle, että ajoi bussia yksin. Victoria nousi ylös ja ilmoitti, että kyydissä oli muitakin. Paikalle soitettiin poliisi. Kävi ilmi, että kuljettaja oli yrittänyt salakuljettaa matkustajia laivaan ilman lippuja.
Tapaus sattui elokuun alussa, ja tutkinta on käynnissä.
Matkustajat pelkäävät, että heitä voidaan pitää rikoskumppaneina, vaikka he olivat maksaneet kuljettajalle laivalipuista. Heillä ei kuitenkaan ole todisteita, sillä heille ei annettu matkustusasiakirjoja.
Tilanne on vaikea. Siksi Victoria ei esiinny tässä artikkelissa koko nimellään. Hän pelkää kuljettajan reaktiota.
Bussien varjomarkkinat
Tällaiset tapaukset ovat tulleet ukrainalaisyhteisölle tutuiksi. Kahden ja puolen viime vuoden aikana Suomen ja Ukrainan välille on syntynyt sääntelemätön bussimarkkina.
Toiminta on kausiluonteista, eli yhteyksiä on enemmän esimerkiksi loma- ja sadonkorjuukauden aikana. Kotimatkojen lisäksi suosittuja ovat myös “passimatkat” eli matkat Varsovaan tai Berliiniin asiakirjojen käsittelyä varten. Matkustajien lisäksi bussit kuljettavat paketteja.
Busseja operoivat pääasiassa ukrainalaiset. Reitin avaamiseen riittää usein vain minibussi ja kuljettaja. Välillä kuljettaja omistaa tai vuokraa bussin itse, välillä hän työskentelee jollekulle, joka liikennöi useita busseja.
Reittien tiedot ja aikataulut julkaistaan sosiaalisen median ryhmissä. Satakieli löysi yksin Facebookista kolme ryhmää, jotka tarjoavat kuljetuspalveluja ukrainalaisille Suomessa. Suurimmassa on yli 14 500 jäsentä ja viestejä 20 bussioperaattorilta. Myös Viberistä- ja Telegramista löytyy runsaasti kyytejä välittäviä kanavia.
Kun henkilö ilmoittaa olevansa kiinnostunut kyydistä, hän saa tarkat tiedot lähdöstä puhelimitse tai yksityisviestillä. Lippuja ei ole. Todisteena toimii verkkopankin kuitti tai kyyti maksetaan käteisellä autoon noustessa.
Hämärä bussioperaattori tarkoittaa riskejä matkustajille
Virallisesti näitä palveluja ei ole olemassa. Traficomin mukaan Suomen ja Ukrainan väliseen säännölliseen liikenteeseen ei ole rekisteröity yhtään yritystä.
Osaa reiteistä ajavat Ukrainaan rekisteröidyt bussifirmat. Niillä saattaa olla lupa satunnaiseen liikenteeseen, mutta ei säännöllisessä liikenteessä tarvittavaa EU-alueen toimilupaa.
Useimmat liikenteenharjoittajat toimivat kuitenkin kokonaan ilman yritysrakennetta. Ja kun ei ole yritystä, ei ole myöskään säännöksiä tai valvontaa. Tämä vaikuttaa palvelun laatuun ja turvallisuuteen.
Kuljettajat saattavat tehdä pitkiä työvuoroja ilman lepoa. Osalla on vain vähän kokemusta linja-auton ratista. Busseja ei välttämättä huolleta niin kuin pitäisi. Usein niistä myös puuttuu esimerkiksi ensiapupakkaus ja muita turvavarusteita.
Reiteillä liikkuu myös ajoneuvoja, joita ei ole tarkoitettu matkustajien kuljettamiseen. Victorian tapauksessa kävi ilmi, että bussi oli rekisteröity Ukrainassa rahtiajoneuvoksi. Sen käyttötarkoitus oli vainajien kuljettaminen esimerkiksi hautajaisissa.
Kaikki tämä lisää onnettomuusriskiä. Ukrainan mediassa kerrotaan nykyisin usein onnettomuuksista, joihin ukrainalaiset bussimatkustajat ovat joutuneet Puolassa.
Laittomalla liikenteenharjoittajalla ei myöskään voi olla vakuutusta, joka kattaisi matkustajille ja heidän omaisuudelleen aiheutuneet vahingot. Matkustajat jäävät usein oman onnensa nojaan – joskus kirjaimellisesti.
Ukrainalainen Yelyzaveta Haidamaka kertoo esimerkin matkastaan Kiovaan 1,5-vuotiaan poikansa kanssa.
Vaikka Haidamaka oli maksanut suorasta yhteydestä, bussikuski pakotti hänet lapsineen pois kyydistä Lvivissä. Äiti ja lapsi joutuivat maksamaan ylimääräistä ja odottamaan toista bussia. Kun se lopulta saapui, kyydissä ei ollut tilaa.
Kaiken lisäksi Haidamakan matkatavarat jäivät ensimmäisen bussin kuljettajalle. Kun hän valitti tilanteesta, vastaus oli lyhyt: “Anteeksi, mutta emme voi tehdä mitään.”
Miksi niin moni haluaa silti ottaa riskin?
Vastauksessaan Satakielelle Traficom totesi, ettei se ole tietoinen laittomien bussien markkinasta. Väärinkäytösten tutkiminen kuuluisi poliisille, mutta laittomuudet eivät tule sen tietoon, jos asiakkaat eivät ilmoita niistä.
Ja ukrainalaiset valittavat viranomaisille vain harvoin.
Monet eivät vain tule ajatelleeksi riskejä, sillä epäviralliset kuljetuspalvelut ovat Ukrainassa yleisiä. Kuljettajien taustoja on myös vaikea tarkistaa, vaikka haluaisikin. Ukrainan viranomaiset ovat vasta alkaneet listata liikenteenharjoittaja- ja reittitietoja verkkoalustalleen.
Monet myös ovat sitä mieltä, että epäviralliset yhteydet tarjoavat parempaa palvelua kuin suuret, FlixBusin kaltaiset liikennöitsijät.
Pienet toimijat ajavat suoria reittejä kymmenien suomalaisten ja ukrainalaisten kaupunkien välillä. Ne myös sallivat matkustajien ottaa enemmän matkatavaroita, myyvät lastenliput halvemmalla ja odottavat myöhästyneitä matkustajia. Se, että palvelua saa ukrainaksi, lisää luottamusta.
Esimerkiksi Flixbus myy lippuja vain sovelluksessa. Asiakkaan yhteydenottoihin vastaa ensisijaisesti chatbot. Suomesta Ukrainaan päästäkseen on vaihdettava bussia ja jos rajalla sattuu viivästys, jatkoyhteyteen ei välttämättä ehdi.
Matka Suomesta Ukrainaan hämärän bussin kyydissä maksaa yleensä noin 180–200 euroa. Vaikka Flixbusin lippu voi ennakkoon ostettuna olla puolet halvempi, monet valitsevat silti epävirallisen yhteyden. Matka 10–15-paikkaisessa minibussissa yksinkertaisesti sujuu mukavammin kuin suuressa linja-autossa.
Facebook-ryhmä muuttui, sanoo ylläpitäjä
Denys Pertsev toimii ylläpitäjänä suurimmassa reittitietoja välittävistä Facebook-ryhmistä. Vaikka ryhmä on täynnä eri bussiyhteyksien mainoksia, Petrsevin mukaan ryhmän tarkoitus on vain auttaa ihmisiä matkojen järjestämisessä ja kustannusten jakamisessa.
Hän sanoo, että ryhmä on vuosien varrella muuttunut siitä, mitä se alun perin oli. Hänen mukaansa ylläpitäjillä ei ole valtuuksia tarkistaa viestien lähettäjien taustoja, eivätkä he ole vastuussa näiden toiminnasta.
Petrsev kertoo poistaneensa ryhmästä viisi operaattoria: yhden tämän sytytettyä kilpailijan bussin tuleen, yhden Venäjän hyökkäyssodan tukemisesta ja kolme matkustajien valitusten vuoksi.
Kuitenkin esimerkiksi operaattori, joka yritti salakuljettaa matkustajia laivaan Tallinnassa, mainostaa edelleen ryhmässä. Sen sijaan Victorian ensimmäinen valitusviesti asiasta poistettiin.
Satakieli onnistui jäljittämään kyseistä yhteyttä pyörittävän henkilön. Hän on ukrainalainen yksityisyrittäjä Volodymyr. Hän kertoo pyytäneensä matkustajilta Tallinnan välikohtausta anteeksi ja antaneensa potkut kuljettajalle.
Vaikka Volodymyr liikennöi Suomen ja Ukrainan välillä viikoittain, hän luokittelee toimintansa epäsäännölliseksi. Sen perusteella hän uskoo, ettei hän tarvitse Suomen viranomaisten lupaa. Hän väittää myös, että hänen autonsa ovat vakuutettuja, mutta kiistää tienneensä, että tarvitsisi vakuutuksen myös matkustajille.
Volodymyrin mukaan Tallinnan välikohtauksessa käytetyn Mercedes Sprinterin omistaa hänen äitinsä. Hän sanoo olevansa yllättynyt kuullessaan, että auto on rekisteröity vain tavaran kuljettamiseen. Hänen mukaansa ajoneuvon tietojen mukaan se on rekisteröity matkustajakäyttöön.
Satakielen haastattelussa Volodymyr lupaa tehdä tarvittavat korjaukset ja noudattaa jatkossa kaikkia viranomaisten vaatimuksia.
Useita asioita hänen kertomastaan ei kuitenkaan voi varmentaa.
Ukrainassa on käytössä YouControl-niminen verkkoalusta, josta voi tarkistaa yritysten tietoja. Volodymyrin osalta uusimmat tiedot ovat vuodelta 2022. Niiden mukaan hänellä on ollut käytössään kaksi Volkswagen-merkkistä minibussia.
Tallinnassa käytetylle Mercedes Sprinterille Ukrainan viranomaiset listaavat kolme omistajaa. Ukrainan lain mukaan ajoneuvojen omistajatietoja ei tarvitse luovuttaa medialle.