Ihmisoikeusjärjestö varoittaa: Älä matkusta Venäjälle edes sairasta äitiä tapaamaan
Lähin reitti Suomesta Venäjälle, Narvan rajanylityspaikka, on ollut ajoneuvoilta suljettu viime vuodesta lähtien. KUVA: ADOBE STOCK.
Aleksandr Trifonov
Julkaistu 23.10.2025 klo 1:57
Muokattu 23.10.2025 klo 2:04
Прочитать версию статьи на русском>>>
Kovempi puhe alkoi kesän lopulla. 21. elokuuta Venäjän duuman puhemies Vjatšeslav Volodin julisti, että Venäjältä sodan alun jälkeen lähteneet on ”puhdistettava julkiselta sektorilta ja valtionyhtiöstä”.
Hänen sanomaansa levitettiin laajalti Venäjän valtakunnallisessa ja alueellisessa mediassa. Pian muitakin poliitikkoja alkoi yhtyä retoriikkaan. Venäläisistä, jotka olivat lähteneet maasta helmikuun 2022 jälkeen, alettiin puhua suoraan ”pettureina”.
Käänne retoriikassa on merkittävä.
Aiemmin Venäjältä lähteneitä on pikemminkin yritetty houkutella palaamaan lupaamalla työllistymistä ja korkeita palkkoja. ”Petturin” leima on ollut varattu lähinnä oppositioaktivisteille ja toimittajille.
Poliitikkojen uusi puhetapa on signaali turvallisuusviranomaisille, uskoo Aleksei Alshanski.
Hän on Venäjän asevoimia ja turvallisuusviranomaisia seuraava kansalaisaktivisti, joka tekee yhteistyötä muun muassa aseistakieltäytyjiä auttavien ihmisoikeusjärjestöjen kanssa.
”Poliisien ja rajavartijoiden näkökulmasta Volodinin puheet laillistivat tiukemmat otteet suhteessa kaikkiin Venäjälle palaaviin riippumatta siitä, mitä nämä ovat tehneet tai kuinka pitkään olleet pois maasta.”
Puheiden lisäksi moni asiantuntija pitää merkkinä linjan kovenemisesta myös yhtä tuoretta oikeustuomiota.
Yli vuoden vangittuna ollut ohjelmoija Sergei Irin tuomittiin elokuun lopussa 15 vuoden vankeuteen valtiopetoksesta. Irinin rikos oli 500 dollarin lahjoitus ukrainalaiselle Come Back Alive -säätiölle.
Tuomio on paljon kovempi kuin mitä vastaavanlaisista rikoksista Venäjällä on tyypillisesti tuomittu. Viranomaiset halusivat selkeästi myös nostaa tuomion varoittavaksi esimerkiksi julkisuuteen. Siitä uutisoitiin valtionmediassa paljon laajemmin ja näyttävämmin kuin yksittäisistä oikeusjutuista yleensä.
Käsky ryhtyä ihmisjahtiin
Alhanskin mukaan turvallisuusviranomaisille on nyt tärkeintä osoittaa lojaalisuutta Kremlin hallinnolle. Kun poliitikot puhuvat pettureista, turvallisuuskoneiston on osoitettava konkreettisilla teoilla jahtaavansa heitä.
Sellaisissa olosuhteissa rikossyytteeseen voi riittää mikä tahansa pikkuasia. Esimerkiksi se, että poliisi tai rajavartija näkee henkilössä tai hänen omaisuudessaan jotakin Venäjällä kiellettyä, kuten LGBT-liikkeen edustamista tai Ukrainan armeijan tukemista.
Turvallisuusviranomaisten työtä helpottaa entisestään syyskuun alussa Venäjällä voimaan tullut laki, joka mahdollistaa tuomiot jopa ”ekstremistisen materiaalin etsimisestä internetistä”. Raskauttavaa materiaalia voidaan siis löytää lähes keneltä tahansa, jolla on älypuhelin tai tietokone.
Nyt nähty muistuttaa mekanismia, jolla poliitikot lietsoivat toimia maahanmuuttajia vastaan maaliskuun 2024 Moskovan Crocus City Hallin terrori-iskun jälkimainingeissa. Tuolloin kova puhe johti siihen, että turvallisuusviranomaiset toteuttivat maahanmuuttajiin kohdistettuja laajoja ratsioita, pahoinpitelyjä ja karkotuksia.
Kaksi ryhmää erityisessä vaarassa
Suomessa asuvat Venäjän passin haltijat ovat tyypillisesti jatkaneet matkustamista Venäjälle myös helmikuun 2022 ja Venäjän aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen.
Matkoihin on aina liittynyt riski, mutta nyt se on moninkertaistunut, Alshanski uskoo.
Hän ei suosittele rajan ylittämistä enää mistään syystä.
Samaa sanoo myös venäläisiä aseistakieltäytyjiä auttava Farewell to Arms -kansalaisjärjestö. Sen mukaan Venäjällä ei kannata vierailla edes sairaan vanhemman luona tai myymässä kiinteistöomaisuuttaan.
Alshanski nimeää kaksi ryhmää, joihin riski kohdistuu vielä erityisesti: Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset sekä asevelvollisuusikäiset, 18–30-vuotiaat miehet.
Venäjän hallinto on jo pitkään ottanut kiinni lännen ”epäystävällisten valtioiden” kansalaisia myöhempää vankienvaihtoa varten.
Nuorten miesten osalta hankaluuksiin joutumisen riskiä nostaa puolestaan lokakuun alussa käyttöön otettu sähköinen kutsuntajärjestelmä.
Nyt jo rajanylityksen yhteydessä henkilölle voidaan määrätä sähköinen kutsu lääkärintarkastukseen tai ”tietojen päivittämiseen” kutsuntatoimistossa.
Ilmestyminen paikan päälle kutsuntatoimistoon tarkoittaa melko automaattisesti armeijaan määräämistä. Ja jo pelkkä sähköisen kutsun olemassaolo merkitsee käytännössä kieltoa poistua maasta.
Venäläiset ihmisoikeusjärjestöt ovat jo kirjanneet ensimmäiset tapaukset, joissa asevelvollisuusikäisiä miehiä on estetty lähtemästä maasta sähköisen kutsurekisterin perusteella.