“Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päättää, miten haluaa pukeutua”
Osa musliminaisista Suomessa ei käytä hijabia, kun taas toisille se on osa heidän identiteettiään.
Jenny-Sophie Kuortti, Nadiia Fedorova
Nadiia Fedorova
Julkaistu 12.02.2024 klo 2:39
Tuqa
22 vuotta, kotoisin Irakista. Saapui Suomeen vuonna 2018 isänsä, äitinsä ja nuoremman siskonsa kanssa. Opiskelee ammattikoulussa.
“Tein päätöksen käyttää hijabia, kun olin noin 12-vuotias. Vaikka suurin osa perheemme naisista käyttää huivia, kukaan ei pakottanut minua siihen. Olen todella iloinnut hijabin pukemisesta. Se on osa uskontoani ja persoonallisuuttani.
Mielestäni Suomi on turvallinen maa, jossa jokaisella on mahdollisuus päättää itse, mitä haluaa pukea päälleen. Suomalaiset ovat yleensä ystävällisiä minua kohtaan, ja he kunnioittavat kulttuuriani ja uskontoani. Kerran eräs nainen kysyi, saako hän ottaa kuvan kauniista asustani.
Hijabin käyttäminen saattaa hankaloittaa työnhakua. Haluaisin työskennellä terveydenhoitoalalla, mutta terveydenhoitajat eivät voi käyttää pitkiä ja väljiä vaatteita kuten abayaa.
Sanoisin, että suurin osa Suomeen saapuvista irakilaisista naisista ei käytä hijabia. Syynä voi olla, että joillain Irakin alueilla naisten on pakko käyttää sitä. Huivin käyttäminen ei tule sydämestä, kun siihen on pakotettu. Siksi naiset riisuvat huivinsa, kun he saapuvat Suomeen.
Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päättää siitä, miten haluaa pukeutua. Kuitenkin toivon, että suurempi osa irakilaisista naisista käyttäisi hijabia osana uskontoaan ja kulttuurista identiteettiään.”
Wrood
20 vuotta, kotoisin Syyriasta. Saapui Suomeen vuonna 2015. Opiskelee lukiossa.
“Syyriassa suurin osa naisista peittää päänsä ja käyttää pitkiä, väljiä vaatteita. Monet perheet pakottavat tyttärensä käyttämään huivia lapsuudesta saakka. Minun vanhempani eivät olleet yhtä tiukkoja. Tein itse päätöksen käyttää hijabia sen jälkeen, kun saavuimme Suomeen. Perheeni rohkaisi minua valinnassani.
Suomalaiset reagoivat hijabiin eri tavoin. Kerran vietin aikaa ystävieni kanssa keskustassa, kun suomalainen mies lähestyi minua ja sanoi: ‘Ota huivisi pois! Suomi on vapaa maa. Sinun ei tarvitse pukeutua tuolla tavalla. Jos haluat käyttää huivia, poistu maastamme.’
Suomessa suurin osa syyrialaisyhteisöjen naisista peittää hiuksensa. Pahalla ei kuitenkaan katsota niitäkään, jotka eivät tee niin. Esimerkiksi eräs läheinen ystäväni ei käytä hijabia.
Mielestäni hijabin käyttämisen pitää olla jokaisen oma valinta. Jos perheen tytöt pakotetaan käyttämään huivia, sillä on päinvastainen vaikutus. Olen usein nähnyt tyttöjen riisuvan hijabin, kun he lähtevät kotoaan ja laittavan sen palatessaan takaisin.
Olen huomannut, että Suomessa on auennut yhä enemmän kauppoja musliminaisille. Ostan kuitenkin suurimman osan vaatteistani netistä.”
Shokrieh
45 vuotta, kotoisin Afganistanista, mutta asui ja opiskeli jonkin aikaa Iranissa. Saapui Suomeen vuonna 2015. Työskentelee kokkina.
“Lakkasin käyttämästä hijabia, kun saavuin Eurooppaan. Korkeakouluopinnot ovat vaikuttaneet mielipiteisiini. Koulussa tapasin paljon ihmisiä, joilla oli eri näkemyksiä.
Afganistanissa naisten on käytettävä esimerkiksi burkaa. Joskus, kun tuuli puhaltaa, on vaikeaa nähdä sellaisessa asussa mitään.
Mielestäni Iranissa tilanne on Afganistaniin verrattuna parempi. Naiset saavat vapaammin valita, millaisia vaatteita käyttävät. Muistan kuitenkin Iranissa opiskellessani, kuinka korkeakoulun vartijat tarkistivat vaatteemme. Jos vaatetus ei ollut tarpeeksi peittävää tai hijab oli puettu liian löysästi, naista nuhdeltiin. Jos hän jatkoi sopimattomasti pukeutumista, hänet saatettiin erottaa koulusta.
Olen kokenut erilaisia asenteita suomalaisilta arabitaustaisilta naisilta. Joskus he kritisoivat minua, koska en käytä hijabia. ’Etkö pelkää Jumalaa?’ he kysyvät. Vastaan heille, että hijab voi olla hyödyllinen silloin kun haluaa suojautua auringolta tai peittää harmaita hiuksiasi, mutta sillä ei ole yhteyttä Jumalaan.”
Bahar
39 vuotta, kotoisin Iranista. Muutti Suomeen kaksi vuotta sitten. Työskennellyt aiemmin henkilöstöpäällikkönä, hakee töitä.
“Kun olin noin 18-vuotias, matkustin Kyprokselle. Se oli ensimmäinen kerta, kun sain pukeutua miten itse halusin. Olin niin onnellinen. Ajattelin, että ainakin hetken aikaa voin elää normaalisti. Minulle normaalia oli ollut, että käytin huivia pääni suojana joka kerta, kun menin ulos. Ilman hijabia olin yhtäkkiä tietoinen siitä, että korvani olivat näkyvillä, ja se tuntui oudolta.
Minulle hijabista luopumisessa ei ollut kyse uskaltamisesta tai siitä, että miehet näkevät minut. Halusin vain olla vapaa. Jos olen lomalla, voin pukea päälleni mitä haluan. Kukaan ei kehota minua laittamaan hijabia tai sano, että hameeni helma on liian lyhyt.
Perheeni Iranissa ei ole uskonnollinen. Olemme aina pukeneet juhliin mekkoja ja lyhyitä shortseja. Tätä puolta Iranista media ei halua näyttää. Kaikki ihmiset eivät ole uskonnollisia, eikä hijabin käyttäminen ole heidän valintansa, vaan valtion sanelemaa.
Ainakaan Iranissa hijabin käyttäminen ei ole uskontoon liittyvä asia, vaan naisten hiljentämistä vaatekappaleen avulla. Siksi en pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka tulevat länsimaihin ja silti käyttävät hijabia.
Olen usein huolissani Iranissa asuvien siskojeni ja 15-vuotiaan veljentyttäreni puolesta. He eivät aina käytä hijabia, kun liikkuvat julkisilla paikoilla. Se on vaarallista.”
Pukeutumistavat vaihtelevat eri maissa
Maahanmuuttajataustaisten musliminaisten hijabin käyttö on ollut kiistanalainen puheenaihe Euroopassa jo kauan, ja moni maa on rajoittanut kasvoja peittävien huntujen käyttämistä julkisissa tiloissa. Myös Suomessa on käyty keskustelua huntukiellosta, mutta kiellon on katsottu loukkaavan ihmisoikeuksia.
Suomen Muslimifoorumin pääsihteerin Pia Jardin mukaan Iranissa, Irakissa, Afganistanissa ja Syyriassa muslimien pukeutumistavat vaihtelevat maiden sisällä paljon. Muslimiväestö on moninaista, mikä heijastuu myös pukeutumiseen.
”Islaminuskossa ei ole sellaista sääntöä, että pitäisi käyttää jotain yhtä tiettyä kansallisvaatetta. Profeetta Muhammedin tulkinnan mukaan kädet ja kasvot voi jättää paljaaksi, mutta muuten vaatetuksen tulee olla tarpeeksi löysää, jotta se peittää vartalon muodot.”
Jardin mukaan uskonnollinen vakaumus on ensisijainen syy siihen, miksi hijabia käytetään, vaikka siihen saattaa olla muitakin syitä. Jotkut naiset ovat pakotettuja käyttämään hijabia, toisille se saattaa olla tapa ilmaista omaa tyyliään. Nuorilla syy voi liittyä esimerkiksi joukkoon kuulumiseen ja yhteisöllisyyden kokemukseen.
Musliminaisten käyttämien huivien ja asusteiden erilaiset merkitykset
- Hijab on pääliina, joka peittää hiukset ja kaulan. Arabiankielinen sana ”hijab” tarkoittaa verhoa tai seinää. Koraanissa termillä viitataan kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti jonkinlaiseen tilanjakajaan, joka on ihmisten välissä. Hijabilla voidaan viitata erilaisiin pääliinoihin, mutta islamilaisen tulkinnan mukaan sitä käytetään yleisenä terminä peittävälle vaatetukselle, joka suojaa ainakin naisen hiukset ja kaulan.
- Burka tarkoittaa vartalon kokonaan peittävä vaatetta, jossa on kasvoverkko.
- Niqab on kasvot lähes kokonaan peittävä huntu, jossa on pieni aukko silmille. Se on useimmiten väritykseltään musta.
- Abaya on pitkä ja väljä mekon tyylinen vaate. Se peittää naisen vartalon jättäen ainoastaan kasvot, kädet ja jalat paljaaksi.