Kaikki raskaana olevat ukrainalaiset määrätään Suomessa röntgeniin tuberkuloosin seulomiseksi – se huolettaa monia
Keuhkojen röntgenkuvaus tehdään yleensä kuukautta ennen synnytystä. KUVA: ADOBE STOCK
Nadiia Fedorova
Julkaistu 26.08.2024 klo 12:41
Maryna Kulikovan raskaus oli viimeisellä kolmanneksella, kun neuvolassa kerrottiin, että hänen olisi käytävä keuhkojen röntgenkuvauksessa. Määräys aiheutti hänelle stressiä: ”Olin vihainen, enkä halunnut altistaa vauvaani säteilylle.”
Vaikka Kulikova oli asunut Suomessa vuodesta 2018 eikä hänellä ollut tuberkuloosin oireita, lääkäri vaati röntgenkuvausta. Kulikovalle vakuutettiin, että toimenpide on välttämätön ja turvallinen, mutta se ei riittänyt hälventämään epäilyksiä.
Tilanne sai hänet etsimään neuvoja sosiaalisesta mediasta.
Kulikovalle selvisi, että monet ukrainalaisnaiset Euroopan eri maissa olivat kohdanneet saman tilanteen. Hän oppi myös, että Ukraina on yksi Euroopan korkeimmista turberkuloosiriskin alueista, ja että tautia voi kantaa myös oireettomana. Tämä sai hänet lopulta vakuuttumaan siitä, että tutkimus olisi välttämätön.
Seulonnan perusteet
Suomessa seulotaan kaikki raskaana olevat naiset, jotka ovat syntyneet tai asuneet korkean tuberkuloosiriskin maissa, erityisasiantuntija Pia Suvivuo Sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo Satakielelle sähköpostitse.
Sääntö koskee myös niitä, jotka ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina, asuneet pakolaisleireillä tai konfliktialueilla, joiden suvussa on ollut tuberkuloosia tai jotka ovat itse sairastaneet taudin. Ukraina on sekä korkean tuberkuloosiriskin maa että vuodesta 2022 alkaen täysimittainen sota-alue.
Suvivuon mukaan tuberkuloosiriski kasvaa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Mikäli oireita ei ole, keuhkoröntgentutkimus on vapaaehtoinen. Silloin äiti tosin ottaa riskin, että tartuttaa taudin vauvaan, jos hänellä sattuisi olemaan oireeton tartunta.
Vastasyntyneelle lapselle äidin tuberkuloosi on vakava riski. Se voi johtaa ennenaikaiseen synnytykseen, pieneen syntymäpainoon ja jopa vastasyntyneen kuolemaan. Seulontaa tarvitaan, jotta tuberkuloosia sairastavat äidit voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja hoito aloittaa mahdollisimman pian.
Vaihtelevat käytännöt ja tiukentuneet määräykset aiheuttavat epäilyksiä
Ukrainassa röntgentutkimuksia tehdään raskausaikana vain poikkeustapauksissa. Se on yksi syy siihen, miksi ukrainalaisnaiset kyseenalaistavat seulonnan tarpeellisuuden ja turvallisuuden. Toinen on ukrainalaisten yleisesti heikko luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan.
Sekaannusta lisää vaatimusten tiukentuminen Suomessa. Satakieli haastatteli useita ukrainalaisnaisia, jotka olivat synnyttäneet Suomessa ennen vuotta 2022. He kertoivat, että röntgenkuvausta ei tuolloin joko mainittu lainkaan tai sitä pidettiin pikemminkin suositeltavana kuin pakollisena.
Ukrainalaiset naiset tarvitsisivat yksityiskohtaisempaa tietoa seulonnan tärkeydestä ja turvallisuudesta, mutta sen sijaan he kokevat usein, että hoitohenkilökunta painostaa heitä.
”Sairaanhoitaja kertoi minulle, että lapseni voitaisiin viedä pois synnytyksen jälkeen, ja meidät erotettaisiin toisistamme, kunnes olisin käynyt röntgenissä”, muistelee Tetiana Poberežna, jota pelkkä mahdollisuuskin tällaisesta kauhistutti.
Poberežna oli ensi kertaa raskaana Suomessa vuonna 2019. Tuolloin lääkäri suostui lykkäämään seulontaa synnytyksen jälkeiseen aikaan. Toisessa raskaudessa vuonna 2024 neuvolan henkilökunta vaati tutkimusta ennen synnytystä ja ohitti kaikki Poberežnan perustelut aiemmista kokemuksistaan.
Kielteiset kokemukset
Tetiana Poberežna suostui lopulta röntgenkuvaukseen, mutta oli yhä huolissaan vauvan altistumisesta röntgensäteilylle.
Äitiysneuvolassa terveydenhoitaja oli tulkin avulla vakuuttanut naiselle, että tutkimuksen aikana käytetään vatsan alueen suojaa. Diagnostiikkakeskuksessa henkilökunta ei kuitenkaan antanut naiselle suojaa. Tulkkia ei ollut paikalla toimenpiteen aikana, eikä Poberežna pystynyt kielimuurin takia selittämään, mitä hän tarvitsi. Hän poistui sairaalasta huolestuneena ja hämmentyneenä.
Myös Olga Sagitova vaati seulonnan lykkäämistä. Hän saapui Suomeen keväällä 2022 ollessaan viidennellä kuulla raskaana. Vaikka Sagitovalla oli Ukrainasta tuore, negatiivinen tuberkuloositestitulos, häntä painostettiin uuteen röntgenkuvaukseen.
”Minulla oli paniikkikohtauksia ja korkea verenpaine, mutta lääkärit eivät kiinnittäneet tarpeeksi huomiota niihin. Suurin osa vastaanottoajasta kului keskusteluun tuberkuloosista.”
Sagitova kieltäytyi röntgenkuvauksesta ennen synnytystä. Hänen päätöksensä johti siihen, että henkilökunta kohteli synnytyksen aikana häntä tylysti.
”Tulin paikalle kovissa kivuissa, mutta kukaan ei auttanut minua pääsemään synnytyssaliin tai vaihtamaan vaatteita”, Sagitova muistelee. Vaikka hoitajat olivat pukeutuneet suojapukuihin, he lähestyivät vain jos se oli välttämätöntä.
Onko röntgenkuvaus turvallista sikiölle?
Lääkärit vakuuttavat, että nykyaikaiset digitaaliset röntgenlaitteet eivät ole vaarallisia sikiölle. Keuhkojen röntgenkuvauksen säteilyaltistus äidille vastaa noin 24 tunnin altistusta luonnonsäteilylle, sanoo Mika Koivikko, HUS:n Diagnostiikkakeskuksen radiologian ja patologian osaston johtaja.
Sikiön saama altistus on huomattavasti tätäkin vähäisempä. Se vastaa korkeintaan yhden tunnin taustasäteilyä. Sikiön kannalta äidin terveys, mahdollisten keuhkosairauksien tutkiminen ja hyvä hoito ovat paljon merkittävämpiä asioita.