Karjalaiset ovat jälleen jakautunut kansa – Aktiivit surevat kuihtuvaa yhteistyötä
Karjalan liitto järjestää Suomessa joka toinen vuosi Karjalaiset kesäjuhlat, joissa tuodaan esiin karjalaisuutta. KUVA: SOFIA FLYGARE
Aleksandr Trifonov
Julkaistu 30.08.2024 klo 10:32
Muokattu 30.08.2024 klo 2:03
Ensin Venäjän hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022 lopetti viralliset talous- ja kulttuuriyhteydet Suomen ja Venäjän väliltä. Seuraavana vuonna itäraja suljettiin käytännössä kokonaan ja nyt yhteydenpito on hankalaa edes sukulaisten kesken.
Elämä uuden “rautaesiripun” kanssa aiheuttaa suuria ongelmia, toteavat Satakielen haastattelemat karjalaisaktivistit rajan molemmilta puolilta.
“Valitettavasti sota Ukrainassa johti hyvien suhteiden katkeamiseen Venäjän paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Tällä hetkellä emme voi vierailla Venäjällä. Myös puhelin- ja internetyhteydet ovat vähäisiä ja säilyvät vain vanhojen ystävien välillä,” sanoo Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja.
Karjalan jako oli edellisen kerran näin jyrkkä 1980-luvulla, ennen perestroikana tunnetun Neuvostoliiton avoimemman politiikan alkua. Perestroikasta alkoi reilun 35 vuoden kausi, jonka aikana monipuolinen toiminta rajan yli oli mahdollista.
Suomessa asuvat karjalaisten jälkeläiset saattoivat vierailla esivanhempiensa asuinpaikoilla ja suomalaiset huolehtia kaatuneiden sotilaidensa haudoista Venäjällä.
Myös karjalaisten järjestöt rajan molemmin puolin hyödynsivät tilannetta. Ne kehittivät yhteistyötään, järjestivät yhteishankkeita ja harjoittivat vilkasta kulttuurivaihtoa.
Kummankin maan karjalaiset ylittivät säännöllisesti rajan opiskellakseen tai osallistuakseen tapahtumiin ja juhliin naapurimaassa.
Eri maat, erilaiset mahdollisuudet
Integraation hidastuminen on kuitenkin ollut nähtävissä jo useamman vuoden, sanoo Natalia Antonova, joka johtaa yhtä Venäjän karjalaisten kansallisista järjestöistä.
“Esimerkiksi kiinnostus karjalan kielen opiskelua kohtaan on suurempaa Suomessa kuin Venäjän Karjalassa.”
Myös mahdollisuuksissa on eroa. Suomessa karjalan kieltä voi opiskella yliopistossa, kielikerhoissa ja kansalaisjärjestöissä. Samoin etäopetusta on laajalti tarjolla.
“Suomessa karjalan kieltä puhuu noin 10 000 ihmistä, ja noin 30 000 on kiinnostunut siitä,” Martti Talja sanoo. “Kiinnostus kielen opiskeluun kasvaa erityisesti nuorten keskuudessa.”
Karjalan Liitto on myös käynnistänyt vaikuttamistyön sen puolesta, että karjalan kielen asema turvattaisiin Suomessa lainsäädännöllä, Talja sanoo.
Venäjän puolella karjalan opetusta on saatavilla vähemmän ja kielen osaajat ovat keskimäärin iäkkäämpiä. Toisaalta karjalan puhujia on enemmän kuin Suomessa, arviolta vajaat 50 000. He ovat myös selkeämmin keskittyneet yhdelle alueelle – Venäjän Karjalaan.
Luvassa yhteistyön hiljainen hiipuminen vai uusi alku?
Tällä hetkellä karjalaisia jakavan rajan ylittäminen onnistuu lähinnä verkossa. Järjestöt ovat hyödyntäneet uusia yhteistyön muotoja, joita luotiin jo koronapandemian aikana.
Karjalaiset aktivistit ovat esimerkiksi järjestäneet tilaisuuksia, joissa suomalainen karjalan kielen opiskelija pääsee keskustelemaan verkon yli Venäjän Karjalassa asuvan karjalan kielen puhujan kanssa. Myös Venäjän ja Suomen karjalaisten yhteisiä juhlia on pidetty tietokoneiden ääressä.
Internet ei kuitenkaan voi korvata elävää viestintää, Natalia Antonova sanoo. Jos Karjalan jako jatkuu vuosia, saati vuosikymmeniä, yhteistyö Suomen ja Venäjän karjalaisten välillä voi kuihtua hiljalleen kokonaan.
Venäjällä karjalan kielen puhujien määrä myös vähenee hiljalleen. Väestön keski-ikä Karjalan tasavallassa on noussut jatkuvasti. Nuoret muuttavat suurempiin kaupunkeihin, jossa he yleensä unohtavat karjalan kielen ja kulttuurin.
Venäjän viranomaiset eivät toistaiseksi ole suoraan puuttuneet karjalaisten kulttuurihankkeisiin. Varsinkin Ukrainan täysmittaisen sodan alettua kaikkeen vallanpitäjien näkökulmasta hankalaan julkiseen keskusteluun on kuitenkin tartuttu hanakasti. Tällainen aihe on esimerkiksi vähemmistöjen, kuten karjalaisten asema.
Toisaalta, mikäli raja avautuisi, viime vuosikymmenien aikana luodut yhteydet ja yhteistyökanavat mahdollistavat toiminnan palauttamisen nopeammin kuin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Venäjän Karjalassa ihmiset ja järjestöt olisivat valmiita palauttamaan yhteistyön vaikka heti, Antonova sanoo. Hän kuitenkin epäilee, ettei Suomen karjalaisten puoli ole valmis, sillä suhtautuminen venäläiseen yhteiskuntaan on viime vuosina Suomessa muuttunut.
Martti Talja valitsee sanansa diplomaattisesti.
“Pahoittelemme nykyistä tilannetta, mutta katsomme tulevaisuutta kiinnostuneina.”
Juttua muutettu 30.8.2024 klo 14.02. Korjattu virhe kuvatekstissä. Natalia Antonova on Karjalan kielen kodu -nimisen järjestön asiantuntija.