Maahanmuutto Venäjältä Suomeen muuttui: Ennen maahan veti perheside, nyt poliittiset aktivistit hakevat turvaa
Venäläisten joukko vappumarssilla 2025. KUVA: VALERY KLEPKIN.
Aleksandr Trifonov
Julkaistu 26.06.2025 klo 8:53
Muokattu 26.06.2025 klo 11:12
Прочитать версию статьи на русском языке>>>
Venäjältä Suomeen suuntautuva maahanmuutto on muuttunut merkittävästi helmikuun 2022 jälkeen. Aiemmin Suomeen muutettiin useimmiten työn, opiskelun tai perhesuhteiden vuoksi. Viime vuosina yhä useampi tulija on sen sijaan hakenut turvapaikkaa, koska ei koe olevansa turvassa Venäjällä vakaumuksensa tai poliittisten näkemystensä vuoksi. Moni on myös paennut asepalvelusta.
Esimerkiksi yksin vuonna 2022 Suomesta haki turvapaikkaa 1172 venäläistä, kun vuotta aiemmin luku oli vain 207.
Viime vuosien tulijat vastustavat yleisesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Lisäksi joukosta erottuu selkeästi kaksi ryhmää: ympäristöaktivistit ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Kumpaakin ryhmää yhdistää poliittinen aktiivisuus.
Seksuaalivähemmistöistä on tehty lainsuojattomia
Varsinkin seksuaalivähemmistöjen asema on Venäjällä tällä hetkellä todella tukala. Täysimittaisen sodan alettua Venäjä on kiristänyt heihin kohdistuvaa lainsäädäntöään systemaattisesti.
Marraskuussa 2022 ”LGBT-propagandan” kieltoa laajennettiin. Heinäkuussa 2023 kiellettiin juridinen sukupuolenvaihdos. Marraskuussa 2023 ”kansainvälinen LGBT-liike” julistettiin äärijärjestöksi.
Käytännössä seksuaalivähemmistöistä on tehty Venäjällä lainsuojattumia. Entistä suuremmassa vaarassa on, jos vielä lisäksi vastustaa julkisesti Venäjän sotaa Ukrainassa, sanoo Helsingissä asuva LGBTQ-aktivisti Valeri Klepkin.
Venäläistaustaisten, seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tarkkaa lukumäärää Suomessa ei tilastoida. Jotain vihjettä antaa kuitenkin se, että hiljattain on perustettu ainakin kolme venäjänkielistä järjestöä, joiden tarkoituksena on tukea seksuaalivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita. Ne ovat Tema ry, Queer Asylum Finland ja LGBTQAsylum ry.
Klepkin tietää kymmenkunta tunnettua LGBTQ-aktivistia, jotka ovat saaneet turvapaikan Suomesta. Sitä ei tosin ole myönnetty pelkän seksuaalivähemmistöön kuulumisen perusteella, vaan myös koska henkilöt ovat osallistuneet sodanvastaisiin mielenosoituksiin ja toimineet Venäjällä kielletyissä järjestöissä.
”Maasta lähteneet ovat aktiivisia ihmisiä, jotka pakenivat, koska Venäjälle jääminen oli selvästi vaarallista”, Klepkin sanoo. ”He järjestäytyvät ulkomailla ja alkavat puolustaa oikeuksiaan ja turvallisuuttaan.”
Poliittisesti aktiivinen ryhmä, joka haluaa vaikuttaa
Viime vuosien turvapaikanhakijat ovat Suomen koko venäjänkieliseen väestöön suhteutettuna pieni ryhmä. Aktiivisesta joukosta on kuitenkin muodostumassa uudella tavalla näkyvä, sanoo vanhempi tutkija Margarita Zavadskaja Helsingin yliopistolta.
”He järjestävät poliittisia tempauksia, perustavat järjestöjä, käynnistävät yhteistyöhankkeita. Osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään.”
Joukossa on myös Venäjällä oppositiopoliitikkoina toimineita. Zavadskajan mukaan he todennäköisesti haluavat jatkaa poliittisesti aktiivisina myös uudessa ympäristössä. Hän uskoo, että moni pyrkii osallistumaan myös suomalaiseen politiikkaan, viimeistään asuttuaan täällä niin pitkään, että on saanut äänioikeuden kuntavaaleissa.
Turvallisuustilanne Venäjällä on sellainen, etteivät nämä pakolaiset suunnittele paluuta, vaikka sota Ukrainassa taukoaisikin. He haluavat kuitenkin pitää yhteyttä yhä Venäjällä oleviin aktivisteihin ja pyrkiä vaikuttamaan Venäjän politiikkaan.
“He tulevat vähintäänkin vaihtamaan tietoa ja pohtimaan uusia vastarintastrategioita”, Zavadskaja toteaa.
Siitä, kuinka moni uusista tulijoista lopulta jää Suomeen, ei ole täyttä varmuutta. Monen viime vuosina saapuneen turvapaikkahakemuksen käsittely on yhä kesken Maahanmuuttovirastossa.