Stalinin terrorin ja Venäjän nykyhallinnon uhreja muistettiin eri puolella Suomea: ”Viranomaiset valehtelevat vainoista”
Nimien palauttaminen -tapahtuman julisteita Kansalaistorilla Helsingissä. KUVA: VALERY KLEPKIN
Aleksandr Trifonov
Julkaistu 08.11.2024 klo 12:43
Lokakuun lopulla Suomessa järjestettiin ensi kertaa Nimien palauttaminen -tilaisuuksien sarja. Tilaisuuksia järjestettiin ainakin Helsingissä, Lahdessa, Joensuussa ja Rovaniemellä. Kyseessä on poliittisten vainojen uhrien muistotapahtuma, joka on saanut alkunsa Venäjällä 1990-luvun alussa.
Nimien palauttamisessa luetaan ääneen vainoissa menehtyneiden ihmisten nimiä. Ajatuksena on, että näin uhrit saavat julkista huomiota yksilöinä – vastakohtana sille, miten hirmuhallinnot ovat vaatineet vaikenemaan heistä.
1990- ja 2000-luvuilla nimien palauttaminen ehti saavuttaa Venäjällä vankan suosion. Tuhannet ihmiset eri puolilla maata jonottivat päästäkseen vuorollaan lukemaan nimiä ääneen.
Vuodesta 2007 alkaen päätapahtuma järjestettiin vuosittain 29. lokakuuta Lubyankan aukiolla Moskovassa. Kyseinen aukio sijaitsee suoraan Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB:n entisen päämajan edessä. Samassa rakennuksessa toimii nykyisin Venäjän federaation turvallisuuspalvelun FSB. Aukiolla on myös poliittisten vainojen uhrien muistoksi pystytetty Solovetskin kivi: suuri graniittilohkare, joka on tuotu paikalle Solovetskin keskitysleiriltä – yhdestä Stalinin GULAG-järjestelmän pahamaineisista tapahtumapaikoista.
Alun perin nimien palauttamisessa oli kyse nimenomaan Stalinin vainoissa kuolleiden muistamisesta, mutta viime vuosina on muistettu myös Venäjän nykyhallinnon uhreja. Se ei ole ollut Putinin hallinnon mieleen. Vuonna 2020 nimien palautukset kiellettiinkin koronapandemiaan vedoten, eikä kieltoa ole kumottu.
Nimien palauttaminen ei ole kuitenkaan päättynyt. Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan ja kovennettua toisinajattelijoiden vainoa, tilaisuudet ovat laajentuneet Venäjän rajojen ulkopuolelle.
Historioitsijan tuomio kytkee menneet vainot ja nykypäivän toisiinsa
”Venäjällä on nykyään käynnissä Stalinin rehabilitointi”, sanoo historioitsija Agnessa Haikara. Hän oli järjestämässä nimien palautus -tilaisuutta Lahdessa 29. lokakuuta.
Tilaisuus kokosi Lahden adventtiseurakunnan tiloihin Suomessa asuvia venäläisiä, Stalinin vainoissa menehtyneiden suomalaisten ja inkerinsuomalaisten jälkeläisiä sekä paikallisten uskonnollisten yhteisöjen eudstajia. Ääneen luettiin Kuolan alueelta kotoisin olleiden suomalaisten nimiä. Suomalaiset olivat yksi vähemmistökansoista, jotka joutuivat Stalinin järjestelmällisen terrorin kohteeksi.
Nimien palauttamisen lisäksi Lahdessa esitettiin myös 22. lokakuuta hollantilaisen ohjaajan Jessica Gorterin elokuva “The Dmitriev affair”. Se kertoo karjalaisesta historioitsijasta Juri Dmitrjevistä, joka löysi yhden suurimmista Stalinin ajan vainojen joukkohaudoista Sandarmohista ja joutui myöhemmin itse nyky-Venäjän vainojen kohteeksi.
Dmitiriev istuu tällä hetkellä 15 vuoden vankilatuomiota adoptiolapsensa hyväksikäytöstä. Tuomiota pidetään yleisesti poliittisesti motivoituna.
Agnessa Haikaralle ja muille nimien palauttaminen -tilaisuuksien järjestäjille Dmitrievin kohtalo on käännekohta, joka yhdistää Stalinin suuren terrorin nykypäivän Venäjän polittisiin vainoihin. Historioitsijan vankilatuomioon asti Venäjän hallitus osoitti ainakin nimellisesti myötätuntoa vainojen uhreja kohtaan. Nyt hallinto on siirtynyt avoimesti vainoajien puolelle.
”Viranomaiset pettävät ihmisiä: he valehtelevat vainoista ja maahan ilmestyy uusia poliitisia vankeja, kuten Juri Dmitrjev”, Haikara sanoo. ”Juuri tämän halusimme kertoa elokuvan avulla.”