Suomessa tulkiksi kelpaa kuka tahansa
Binar Mustafa
Julkaistu 15.04.2024 klo 10:07
Muokattu 10.09.2024 klo 3:27
Epäonnistunut tulkkaus voi pahimmillaan vaarantaa tulkattavan oikeusturvan. Tätä mieltä ovat oikeustieteilijä Ville Punto ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) toiminnanjohtaja Jenni Kavén.
”Pahimmissa tapauksessa voi olla oikeusmurhankin aineksia”, Punto toteaa.
”Meillä on kuitenkin saatavilla koulutettuja ammattitulkkeja ja olemassa oikeustulkkirekisteri”, sanoo Kavén.
Oikeustulkkirekisteri on tarkoitettu sekä viranomaisille että yrityksille, jotka etsivät pätevää tulkkia auttamaan oikeudellisten asioiden hoitamisessa. Oikeustulkki on tietyn koulutuksen kautta saanut pätevyyden toimia oikeuden liittyvissä tulkkauksissa. Rekisteriä ylläpitää Opetushallitus.
Kavén toivoo, että viranomaisia velvoitettaisiin käyttämään koulutettuja tulkkeja. Punto ei näe siinä juridista estettä.
Itsekin tulkkia käyttäneenä Punto on huomannut, että tietyt termit voivat tuoda eri merkityksiä ja haasteita myös kokeneille ja koulutetuille tulkeille.
”Kollegalta kuulin tapauksen, jossa suomennettuna eräs sana kuulosti uhkaukselta ja siitä tuli tuomio. Hovioikeudessa syyte hylättiin, kun havaittiin, että alkuperäiskielessä kyseessä ei ollut uhkaus”, Punto kertoo.
Tulkkauksen laatu vaihtelee
Aryan Rostamnejad on toiminut tulkkina vuodesta 2005 ja hänen työkielinänsä ovat dari, kurdi, persia ja suomi. Hän on suorittanut asioimistulkkauksen ammattikorkeakoulututkinnon ja opiskellut myös oikeustulkiksi. Asioimistulkit tulkkaavat esimerkiksi virastoissa ja terveysasemilla.
Hänen mukaansa alalle on tullut lisää tulkkausyrityksiä. Hän kokee, että myös tulkkausten hinnat ja laatu ovat laskeneet. Rostamnejad kertoo myös, että tilaajat valitsevat edullisemman asioimistulkin oikeustulkin sijasta. Se voi tulla lopulta myös kalliimmaksi.
”Kerran jouduin toimimaan kolmantena tulkkina, koska aiemmat tulkkaukset eivät olleet onnistuneet”, Rostamnejad kertoo.
Mallia Norjasta?
Jenni Kavén näkee yhtenä uhkana, että tilanne johtaa siihen, että ammattitulkit vaihtavat alaa.
Hänen mielestään Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön samantyyppinen malli kuin Norjassa. Siellä on säädetty tulkkauslaki, ja käytössä on moniportainen kansallinen tulkkirekisteri. Kouluttamattomia tulkkeja ei saa Norjan lain mukaan käyttää.
Kavén pitää asioimistulkeille oman rekisterin perustamista hyvänä edistysaskeleena.
– Tämä palvelisi sekä tulkin tilaajaa että käyttäjää, Kavén toteaa.
Muokattu 17.4.2024 klo 11.20: Ville Punnon titteli on korjattu “oikeustieteilijästä” muotoon “asianajaja”.
Muokattu 22.4.2024 klo 11.12 Jenni Kavénin sanat korjattu sanoista “Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön sama malli kuin Norjassa” muotoon “Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön samantyyppinen malli kuin Norjassa”; “Siellä on säädetty tulkkauslaki, ja eri tulkkausaloille on olemassa omat rekisterit. Kouluttamattomia tulkkeja ei käytetä” muotoon “Siellä on säädetty tulkkauslaki, ja käytössä on moniportainen kansallinen tulkkirekisteri. Kouluttamattomia tulkkeja ei saa Norjan lain mukaan käyttää.”