Suomi on alkanut jakaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä Venäjän liikekannallepanoa paenneille
Valtaosa venäläisistä, jotka hakivat turvapaikkaa liikekannallepanon vuoksi – 743 henkilöä – teki hakemuksen syys–joulukuussa 2022. KUVA: NADIIA FEDOROVA
Aleksandr Trifonov
Julkaistu 10.12.2024 klo 3:08
Kevään 2022 jälkeen ainakin 1000 Venäjän kansalaista on hakenut Suomesta turvapaikkaa sillä perusteella, että he pelkäävät joutuvansa pakotetuksi Venäjän asevoimiin ja sotaan Ukrainassa. Pitkän odottelun jälkeen osa hakijoista on nyt saanut turvapaikkahakemuksiinsa kielteisen päätöksen.
Yksi heistä on Jaroslav, joka pakeni asevelvollisuuden uhkaa Suomeen maaliskuussa 2022. Hän ei esiinny tässä jutussa koko nimellään turvallisuussyistä, mutta Satakieli on tutustunut hänen tapaustaan koskeviin asiakirjoihin.
Tärkein ja käytännössä ainoa syy Jaroslavin turvapaikkahakemukselle oli pelko rintamalle joutumisesta. Maahanmuuttovirasto (Migri) haastatteli häntä vuonna 2023, jonka jälkeen Jaroslav odotti päätöstä noin vuoden.
Migri antoi kielteisen turvapaikkapäätöksen 9. lokakuuta 2024. Marraskuun alussa asiakirja luettiin ja luovutettiin Jaroslaville virallisesti poliisilaitoksella. Häntä on pyydetty poistumaan Suomesta vapaaehtoisesti.
Jaroslav on pettynyt päätökseen ja sanoo aikovansa valittaa siitä.
“Venäjän mobilisaatio- ja asevelvollisuusjärjestelmä ei säästä ketään, lait eivät toimi siellä. On monia tapauksia, joissa opiskelijoita on värvätty väkisin yliopistoista. Minä olen saanut kaksi kutsua saapua kutsuntoihin. Siksi en aio palata takaisin, vaan yritän laatia vahvan valituksen.”
Liikekannallepanon uhkaan perustuvia myönteisiä päätöksiä ei ole tehty
Nikita Kirillov tietää ainakin viidestä vastaavasta tapauksesta. Hän edustaa voittoa tavoittelematonta ihmisoikeusjärjestöä nimeltä Iniative for Resistance and Dialogues Ry. Satakielellä on tiedossa vielä kaksi tapausta lisää. Kaikki Kirillovin tuntemat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat valittaneet asiasta.
Kirillovin mukaan Migri on perustellut päätöksiä sillä, että osittainen liikekannallepano Venäjällä on saatettu loppuun, joten hakijat eivät ole enää vaarassa.
Sekä Kirillov että Jaroslav korostavat, että Venäjä ei ole koskaan ilmoittanut virallisesti liikekannallepanon päättymisestä. Se osa presidentti Putinin asetuksesta, jossa liikekannallepanon kesto ja laajuus määritellään, on julistettu salaiseksi.
Vastauksessaan Satakielelle Maahanmuuttovirasto toteaa, että riski joutua Venäjän asevoimien palvelukseen voi olla peruste turvapaikalle, mutta se ei ole sitä automaattisesti.
“Venäjä syyllistyy säännöllisesti sotarikoksiin Ukrainassa, ja siksi henkilö, joka joutuu taistelemaan osana Venäjän joukkoja Ukrainassa, on vaarassa joutua osalliseksi sotarikoksista. Riski joutua lähetetyksi Ukrainaan sekä kieltäytymisen seuraukset kuitenkin vaihtelevat, joten kansainvälisen suojelun tarvetta tulee arvioida yksilöllisesti”, Migristä kirjoitettiin.
Kirillov on perehtynyt venäläisten Suomesta saamiin myönteisiin turvapaikkapäätöksiin vuodelta 2024. Hänen mukaansa kaikissa peruste on jokin muu kuin liikekannallepanon aiheuttama riski.
Useimmiten myönteistä päätöstä perusteltiin hakijan poliittisella tai ammatillisella toiminnalla (esim. journalismi). Näin tehtiin silloinkin, kun hakija oli Migrin haastattelussa maininnut rintamalle lähettämisen uhan.
Myönteisiä päätöksiä ei annettu tapauksissa, joissa pääasiallisena tai ainoana syynä oli mobilisaation pelko.
Kolmasosa hakijoista on löytänyt muita tapoja jäädä Suomeen
Iniative for Resistance and Dialogues Ry:n tilastojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä käsittelyssä noin 500 venäläisen turvapaikkahakemus, jonka hakemuksen pääasiallisena perusteena on mobilisointi- tai asevelvollisuusuhka.
“Noin 30 prosenttia heistä ei ole vielä käynyt ensimmäisessä turvapaikkahaastattelussa. Loppujen prosessi on kesken”, Kirillov sanoo.
Hänen mukaansa alkuperäisestä tuhannesta hakijasta arviolta kolmannes on löytänyt toisen keinon jäädä laillisesti Suomeen. Yleensä kyse on opiskelu- tai työviisumista. Osa on perunut turvapaikkahakemuksensa ja palannut Venäjälle tai muuttanut kolmansiin maihin.
*Tämän kieliversion tuottamisessa on hyödynnetty tekoälyä.