Tehtävämme nyt on pitää Venäjän oppositio hengissä, sanoo Navalnyin ​​​​​​​​organisaation entinen koordinaattori 

Suomeen paennut Jevgeni Pašutkin auttaa oppositioaktivisteja pois Venäjältä. Hän pitää ihmisoikeustyötä tällä hetkellä tärkeämpänä kuin julkisia protesteja.

Aleksandr Trifonov

Aleksandr Trifonov

Julkaistu 25.03.2024 klo 1:06

Jevgeni Pašutkin, 34, ​​​​ haluaa pelastaa Venäjän opposition tulevaisuuden. Siksi hänestä juuri nyt tärkeintä eivät ole julkiset protestit. On keskityttävä ihmisoikeustyöhön ja ihmisten auttamiseen. 

Pašutkin on helmikuussa vankilassa kuolleen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin entinen yhteistyökumppani. Hän vastasi Navalynin ​​​​järjestön toiminnoista Mordvan alueella. Vuodesta 2020 asti hän on asunut Suomessa poliittisen turvapaikan turvin​​​​.  

Hän ei usko, että protestit turvallisissa Euroopan maissa auttavat taistelussa Putinin hirmuhallintoa vastaan. Siksi hän ei osallistunut myöskään Venäjän presidentinvaalien aikaan järjestettyihin mielenosoituksiin.  

”Voimme kuitenkin suojella viranomaisten vainoamia ihmisiä, jotta he voivat tulevaisuudessa osallistua Venäjän demokratisointiin.” 

​​​​​Oppositiopoliitikkojen ja aktivistien vaino on kiihtynyt Venäjällä viime vuosina.  

Pašutkin on vastannut jakamalla yhteystietojaan eri oppositioyhteisöissä ja neuvonut ihmisiä maasta pakenemisessa. 

”En ole ammattilainen, mutta minulla on oikeustieteellinen koulutus, ja olen itse käynyt läpi poliittisen turvapaikkaprosessin”, Pašutkin sanoo.  

Hänen mukaansa moni pelkää tilannetta, jossa he lähtevät Venäjältä ja hakevat turvapaikkaa toisesta maasta, mutta eivät saa sitä. Silloin heidät palautettaisiin Venäjälle.  

”Tärkein apuni on arvioida turvapaikan saamisen mahdollisuutta. Jos näyttää siltä, että mahdollisuus on, sanon: lähde heti.” 

​​​​​Ainakin yhdeksän Pašutkinin neuvomaa henkilöä on pystynyt pakenemaan Venäjältä, vaikka heitä vastaan oli nostettu rikossyytteitä tai asetettu matkustuskieltoja. He ovat saaneet turvapaikkoja esimerkiksi Alankomaista, Itävallasta, Suomesta ja Puolasta. 

Oppositioaktiivi Mordvasta 

Jevgeni Pašutkin on kotosin Keski-Venäjällä sijaitsevasta ​​​​Mordvan tasavallasta.  Mordva tunnetaan kahdesta suomensukuisesta kielestä: ersästä ja mokšasta. Valtaosa alueen 771 000 asukkaasta on kuitenkin venäläisiä. 

Aleksei Navalnyin joukkoihin hän päätyi vuonna 2017. Pašutkin kertoo olleensa tuolloin pettynyt. Hänestä verorahat ja valta vain valuivat Moskovaan, mikä johti Mordvan taantumiseen. 

”Muistan istuneeni bussissa, kun luin uutisen Navalnyin asettumisesta ehdolle presidentivaaleissa”, hän sanoo. ”Päätin heti, että osallistun.” 

Maaliskuussa 2017 Pašutkin oli mukana järjestämässä Navalnyia tukevia mielenosoituksia Mordvan pääkaupungissa Saranskissa. Venäjän hallinto piti mielenosoituksia laittomina. Niiden pohjalta muodostui ydinryhmä, joka alkoi pyörittää Navalnyin vaalikampanjaa Mordvassa. Vuoden 2018 alusta Pašutkinista tuli ​​​​järjestön koordinaattori. Hän suunnitteli vaalikampanjoita, järjesti mielenosoituksia, tarkkaili vaaleja ja piti yhteyttä muihin oppositiotoimijoihin Mordvassa. 

Kreml ei lopulta päästänyt Aleksei Navalnyia ehdolle vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Seuraavana vuonna Navalnyin organisaatiota vastaan nostettiin poliittisesti motivoitu petossyyte. Sen kohteeksi joutui myös Jevgeni Pašutkin. 

”Eräänä aamuna heinäkuussa 2019 aseistautuneet ihmiset repivät minut sängystäni”, Pashutkin kertoo. ”He käänsivät kaiken ylösalaisin ja aiheuttivat täyden kaaoksen talossani. Kotietsinnän jälkeen pankkitilini suljettiin. Niiden avaamiseksi olisi pitänyt maksaa yli puolen miljardin ruplan (noin seitsemän miljoonaa euroa) sanktiot. Se oli pelkkä sortotoimi.” 

Pašutkinia vastaan nostettiin ​​​​kaksi oikeusjuttua ”osallistumisesta ei-toivotun organisaation toimintaan”. Hänen nimensä mainittiin, kun oikeus julisti Navalnyin järjestön ääriainekseksi. Syyskuussa 2019 Pašutkinille oli selvää, ettei hän voisi jäädä Venäjälle.  

Pako Suomeen ja vaikea päätös turvapaikasta 

Syksyllä 2019 Jevgeni Pašutkin matkusti vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa Suomeen – aluksi turistiviisumilla. Hyvin pian kävi selväksi, että Venäjälle palaaminen olisi vaarallista. 

”Kun saavuimme Helsinkiin, vanhempani kertoivat, että viranomaiset olivat yrittäneet tavoittaa minua kuulusteltavaksi.” 

Se todennäköisesti tarkoitti, että häntä vastaan oli aloitettu rikosoikeudellinen tutkinta. Pašutkin alkoi ymmärtää, ettei ehkä palaisi enää Venäjälle. Suomeen jääminen olisi mahdollista, jos hänelle myönnettäisiin poliittinen turvapaikka. 

”Vaikeinta oli pyytää apua”, hän sanoo. ”Viivyttelin viimeiseen asti käymistä poliisiasemalla, jossa turvapaikkahakemus olisi pitänyt jättää.” 

Vasta turistiviisumin viimeisenä voimassaolopäivänä Pašutkin onnistui voittamaan pelkonsa. Vielä poliisiaseman edustalla hän kuitenkin viivytteli. 

”Muistan, että tuntui siltä, etteivät kengännauhani olleet hyvin kiinni, joten sidoin niitä pitkään, kuluttaen minuutteja.” 

Lopulta poliisiasema ehti sulkeutua. Pašutkin kertoo viettäneensä yön perheineen Punaisen Ristin tiloissa.  

Seuraavana päivänä Pašutkin jätti hakemuksen. Hän sai poliittisen turvapaikan alkuvuodesta 2020.  

Pašutkin on tiettävästi ainoa Suomessa pysyvästi asuva poliittinen pakolainen, jolla on ollut merkittävä asema Navalnyin organisaatiossa. 

Poliittinen aktivismi vaihtuu ihmisoikeustyöhön 

Alkuaikoinaan Suomessa Pašutkin yritti vielä osallistua opposition toimintaan kotiseudullaan. ​​​​Kun Aleksei Navalnyi palasi Venäjälle tammikuussa 2021, Pašutkin perusti Telegram-kanavan, jossa kehotti kansalaisia protestoimaan. Kanavan ansiosta Saranskissa järjestettiinkin muutaman sadan osallistujan mielenosoitus. Osallistujamäärällä mitattuna se oli yksi Mordvan alueen suurimmista.  

Maaliskuussa 2024 Jevgeni Pašutkin on pitkä, laiha ja energinen nuori mies. Hän opiskelee ​​​ammattikoulussa koneistajaksi ja suunnittelee jatkavansa ammattikorkeakouluun.  

Pašutkin haluaa jatkossakin auttaa vainottuja ihmisiä pakenemaan Venäjältä. Venäjän politiikkaan vaikuttamista maan rajojen ulkopuolelta hän sen sijaan pitää vaikeana. Myös rajojen sisäpuolisesta tilanteesta hänellä on synkkä näkemys. 

”Venäjän sisäinen oppositio on tuhottu.”