Ukrainalaiset pääsevät pian opiskelemaan suomea korttien avulla
Hanna Babas (vasemmalla) oli Anna Bocharovan (oikealla) kielikurssin opiskelija. KUVA: HANKKEEN PERUSTAJIEN HENKILÖKOHTAINEN ARKISTO
Yevheniia Tsarenko
Julkaistu 12.06.2024 klo 10:26
Muokattu 11.06.2024 klo 2:26
Hanna Babas ja Anna Bocharova tapasivat Keski-Pohjanmaan Kälviällä suomen kielen kurssilla. Bocharova oli opettajana, Babas oli hänen oppilaanaan. Nyt naiset ovat kehittämässä yhdessä ukrainalaisille suunnattuja suomen kielen oppimiskortteja. Hyvä kielipää -hanke sai tänä keväänä 20 000 euron apurahan Suomen kulttuurirahastolta.
Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta käsittelevän selvityksen mukaan paikallista kieltä (suomea tai ruotsia) opiskelevien ukrainalaisten määrä kasvoi vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna. Kielenopiskelun kasvaneesta kysynnästä todistavat myös kielikurssien täyttyminen eri paikkakunnilla sekä sosiaalisessa mediassa toistuvat kysymykset yksityisopettajista ja nettikursseista.
Hyvä kielipää -hanke on tällä hetkellä kehitysvaiheessa, koska rahoitusta ei ole vielä maksettu. Ensimmäisten korttien pitäisi olla valmiina 1-2 kuukauden kuluessa. Korttien konsepti ja prototyyppejä on jo olemassa.
Perustajien mukaan kortit on tarkoitus painattaa Ukrainassa. Näin tehdään muun muassa sen takia, että Suomesta ei löytynyt painotaloa, joka voisi valmistaa halutun muotoisia, ulokkeellisia kortteja. Babasin mukaan juuri muoto tekee korteista ainutlaatuisia. Ulokkeiden on tarkoitus helpottaa korttien käyttöä.
Korttien värit määräytyvät sanaluokan mukaan. Järjestelmä rakentuu useista tasoista, jotka edistävät suomen kielen oppimista asteittain.
”Apuraha riittää ensimmäiseen ja toiseen tasoon, jotka sisältävät 500 sanaa”, Babas sanoo. Myöhemmin laajuutta halutaan kasvattaa 3000 sanaan.
Perustajien mukaan markkinoilla on monenlaisia oppimiskortteja, mutta ei juuri suomi-ukraina kieliparia.
”Venäjänkielistä materiaalia on paljon, mutta Venäjän hyökkäyksen jälkeen ukrainalaiset etsivät ukrainankielisiä oppimateriaaleja”, Bocharova sanoo.
Oma tarve innosti korttien luomiseen
Babas keksi korttien idean saavuttuaan Suomeen vuonna 2022 täysimittaisen hyökkäyksen alkaessa, jolloin hän joutui itse opettelemaan uutta kieltä.
”Peitin kaikki seinät ja koko jääkaapin paperilapuille kirjoitetuilla suomenkielisillä sanoilla. Mutta se ei toiminut hyvin, koska vaikka pystyin oppimaan sanoja tällä tavalla, en käyttänyt niitä”, Babas kertoo.
Myös Bocharovalle korttien kanssa työskentely on tuttua. Hänellä oli tapana leikkiä niillä pienen poikansa kanssa Suomeen muuttaessaan vuonna 2020.
Bocharovalla on kasvatustieteiden tutkinto Ukrainasta, mutta hän ei ole työskennellyt alallaan. Suomessa hän hankki ensin töitä taimitarhalta saadakseen oleskeluluvan. Lopulta Bocharova opiskeli suomea ja suoritti kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon. Nykyään hän opettaa suomea maahanmuuttajille Keski-Pohjanmaan kansanopistossa ja myös verkossa ukrainalaisille. Myös hän on sitä mieltä, että sanat kannattaa opiskella osana lauseita.
Ensimmäisen tason korttien yhdellä puolella on suomenkielinen sana ja kuva. Toisella puolella on sanan ukrainankielinen käännös sekä QR-koodi. Koodin avulla pääsee kuuntelemaan, miten sana ja sen sisältävä lause äännetään. Ulkoa muistamisen ja ääntämisen opettelun lisäksi tämän pitäisi Bocharovan mielestä houkutella erityisesti lapsia.
”Nykyään lapsia ei kiinnosta pelkkä korttien avulla oppiminen. On erilaista, kun korttia osoittaa älylaitteella, ja joku kertoo jotain”, Bocharova sanoo.
Toisen tason kortit sisältävät sanojen taivutuksia. Niiden avulla pääsee harjoittelemaan lauseiden muodostamista.
Oppimiskortteja lähes kaikille
Perustajat vakuuttavat, että projektin kohderyhmästä halutaan mahdollisimman laaja. Kortit sopivat etenkin vanhemmille ihmisille, joita kielen opiskelu jännittää tai jotka eivät voi osallistua kielikursseille. Myös käyttötavan voi valita oman maun ja tarpeiden mukaan.
”Esimerkiksi lapsenlapsi voi opettaa mummoaan tai mummo lapsenlastaan. Kortteja voi liimata seinälle tai leikkiä niillä Alias-tyyppisiä pelejä. Aiomme kerätä erilaisia pelejä ja tehdä niistä esitteen”, Babas kertoo.
Kulttuurirahaston apurahan ehtojen mukaan hanke on toteutettava kuuden kuukauden kuluessa. Sen jälkeen perustajat suunnittelivat järjestävänsä huutokaupan muun muassa kysynnän mittaamiseksi. Projektin Facebook-sivulla saadun palautteen perusteella korteille on kysyntää. Perustajien mukaan rahoituksen ehdot mahdollistavat hankkeen muuttamisen liiketoiminnaksi.
Kehittäjillä on monia tulevaisuudensuunnitelmia.
”Jonain päivänä saatamme tehdä kortteja ukrainan kielen oppimiseen. Suomi aikoo osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen sodan jälkeen, joten ukrainan kielen oppimiselle pitäisi olla kysyntää”, Babas sanoo.