Unelma ukrainalaisesta koulusta Suomessa 

Voisiko Suomessa jonain päivänä toimia Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun kaltainen kaksikielinen ukrainalais-suomalainen koulu? Aktivisti Oleksandr Yarotskyi näkee ensimmäisenä askeleena lauantaikoulun.

Ukrainalaislapsia äidinkielen päivän juhlissa Vallilan ukrainalaisten apukeskuksessa. Keskuksessa järjestetään ukrainan kielen opetusta 6–7-vuotiaille lapsille, ja kysyntä on suuri.

Nadiia Fedorova

Nadiia Fedorova

Julkaistu 04.03.2025 klo 2:55

Muokattu 12.03.2025 klo 4:03

Tuolloin Ukrainasta toimiva yksityinen koulutusprojekti, Ukrainalainen koulu EU:ssa, ryhtyi selvittämään koulutuskeskuksen perustamista Helsinkiin. Tavoitteena oli tarjota lapsille Ukrainan opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä töitä täällä asuville ukrainalaisille opettajille.  

Ukrainalainen koulu EU:ssa on perustanut vastaavia koulutuskeskuksia muualle EU:ssa, esimerkiksi Bulgariaan ja Romaniaan.  

Suomen hanketta varten koulu selvitti täällä asuvien ukrainalaisten vanhempien ja opettajien kiinnostusta hankkeeseen. Vastaus saatiin noin 130:lta vanhemmalta ja 50:lta opettajalta, kertoo Ukrainalainen koulu EU:ssa -hankkeen johtaja Liudmyla Demianova. 

Kiinnostuksesta huolimatta hanke ei edennyt. Demianovan mukaan yhdeksi suurimmista esteistä osoittautui Suomen perusopetuslaki. Ukrainalainen koulu ei esimerkiksi olisi kyennyt järjestämään lain edellyttämää täysimääräistä opetusta.  

Vaihtoehtona lauantaikoulu 

Kolme vuotta myöhemmin idea ukrainalaisesta koulusta elää yhä, mutta sen painopiste on muuttunut. 

Yli puolet Suomessa asuvista ukrainalaisista on ilmaissut kiinnostuksensa jäädä pysyvästi Suomeen. Ukrainan opetussuunnitelmaan perustuvan koulutodistuksen hankkimisen sijaan tärkeämmäksi on noussut tarve säilyttää ukrainalainen identiteetti opetuksen avulla. 

Suomessa asuvat ukrainalaiset haaveilevat nyt kouluyhteisöstä, jossa lapset voivat oppia ukrainan kieltä sekä tutustua ukrainalaiseen kulttuuriin ja ikätovereihinsa.  

Eräs ukrainalaisen oppilaitoksen perustamista Suomeen ajavista aktivisteista on historianopettaja Oleksandr Yarotskyi.  

Yarotskyin mukaan toimiva ratkaisu saattaisi olla kerran viikossa ukrainankielistä opetusta tarjoava lauantaikoulu.  

Kevyt toteutus ei hänen mukaansa vaatisi samanlaisia resursseja kuin täysimittaisen kouluopetuksen tarjoaminen. Lauantaikoulun ei tarvitsisi myöskään täyttää perusopetuslain vaatimuksia.  

Myös Ukrainalaisten yhdistys Suomessa tukee Yarostkyin mukaan ideaa. Lauantaikoulu voitaisiin rahoittaa lukukausimaksuilla.  

Ukrainalaisia lauantaikouluja toimii jo monissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Itävallassa lapset voivat saada sen käytyään jopa ukrainalaisen koulutodistuksen.  

Kohti suomalais-ukrainalaista koulua 

Suomessa asuvien ukrainalaisten keskuudessa on noussut idea myös kaksikielisen suomalais-ukrainalaisen koulun perustamisesta Suomen opetusviranomaisten tuella.  

Koulu toimisi samalla periaatteella kuin vaikkapa Helsingissä toimiva Suomalais-venäläinen koulu tai Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Kouluissa noudatetaan Suomalaista opetussuunnitelmaa. Opetuksesta 25–50 prosenttia on vieraalla kielellä, loput suomeksi.  

Migrin mukaan vuodesta 2022 alkaen yli 97000 ukrainalaista on saanut oleskeluluvan Suomessa. Oleksandr Yarotskyi uskoo, että ukrainalaisten kasvava yhteisö on painava syy käydä keskustelua kaksikielisen koulun perustamisesta Suomeen. 

Suomessa toimivien kaksikielisten koulujen taustalla on kuitenkin usein kyseisen maan hallinnon ja suurlähetystön voimakas tuki. Ulkomaille perustettavat koulut eivät sodan vuoksi ole tällä hetkellä ole korkealla Ukrainan hallituksen listalla.  

Entinen opetusasiamies Serhii Gorbachov on todennut, että ukrainalaiset koulut ulkomailla eivät saa hallituksen tukea. Ukrainan opetusministeriö suunnittelee ainoan ulkomailla sijaitsevan, virallisesti tunnustetun instituutionsa, The International Ukrainian Schoolin, muuttamista ulkomaisten koulutushankkeiden koordinaatiokeskukseksi. Projekti on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. 

Näissä olosuhteissa kaksikielisen ukrainalaisen koulun ajaminen Suomeen on ukrainalaisten aktivistien ja kansalaisjärjestöjen vastuulla. Niillä on kuitenkin vaikeuksia saada rajalliset resurssinsa riittämään edes jo meneillään oleviin kulttuurisiin ja humanitaarisiin toimintoihin.  

Historianopettaja ja kouluhankkeen aktivisti Oleksandr Yarotskyi nostaa esiin myös toisen merkittävän haasteen: kaksikieliseen kouluun tarvittaisiin ukrainalaisia opettajia. Voidakseen opettaa täällä heidän olisi täytettävä suomalaiset pätevyysvaatimukset. Näihin lukeutuvat suomen tai ruotsin kielen hallinta vähintään B2-tasolla sekä lisäkoulutuksen suorittaminen.  

Ennen kuin keskustelut kaksikielisestä koulusta voivat edetä, on Yarotskyin mukaan selvitettävä, miten paljon ukrainalaisia opettajia Suomessa asuu, ja aikovatko he hankkia kelpoisuuden opettajantyöhön täällä.  

Ukrainalaisen koulun perustaminen Suomeen vaatisi merkittäviä ponnisteluja ja yhteistyötä ukrainalaisen yhteisön sisällä, Yarotskyi sanoo. Siitä hän on kuitenkin vakuuttunut, että ukrainalaisten lasten kulttuuriperinnön ja yhteyden säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää.