Uudistukset kansalaisuuslakiin aiheuttavat epävarmuutta maahanmuuttajissa
Ariana Staboulis, Yevheniia Tsarenko, Tuiaara Linnala
Ariana Staboulis
Julkaistu 30.01.2024 klo 8:11
34-vuotias tunisialainen Tarek muutti Saksasta Suomeen kolme vuotta sitten. Taustalla oli muun muassa mahdollisuus saada kansalaisuus nopeammin kuin Saksassa.
“Se oli hyvä syy muuttaa tänne, ja olin kiinnostunut asumaan Suomessa.”
Tarek ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Suomessa kansalaisuuteen vaadittu asumisaika on ollut viisi vuotta, kun taas Saksassa se on ollut kahdeksan.
Tarek on ohjelmistoinsinööri ja EU:n sinisen kortin haltija. Sinisen kortin voi saada erityisasiantuntija, joka on käynyt vähintään kolmen vuoden mittaisen korkeakoulututkinnon ja joka tienaa vähintään 5209 euroa kuukaudessa vuoden 2023 tuloluokituksen mukaan.
Nyt Tarek arvelee, että hän olisi muuttanut johonkin toiseen maahan, jos olisi tiennyt, että kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa aiotaan pidentää Suomessa.
Tulevaisuutta on vaikea suunnitella
Hallitus aikoo tuoda tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn lain, joka kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja. Asumisaikaa halutaan nostaa kahdeksaan vuoteen, ja käyttöön aiotaan ottaa myös kansalaisuuskoe, jossa testataan suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta. Lisäksi muutoksia on tulossa nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiin.
Kansalaisuuskoe on Tarekin mielestä järkevä ajatus, mutta hän näkee uudistuksissa myös ongelmia.
“Mielestäni ongelma on kahdeksan vuoden asumisaika. Se tuntuu liian pitkältä.”
Tarekin mukaan uudistusten myötä esimerkiksi asunnon ostaminen Suomesta ei vaikuta yhtä houkuttelevalta. Epävarmuutta lisää esimerkiksi suunnitteilla oleva uudistus, jonka mukaan kolmen kuukauden työttömyys voi johtaa siihen, että joutuu poistumaan maasta.
“Ei voi tietää, mitä vaikkapa seuraavana vuonna tapahtuu.”
Kansalaisuuden saamisesta olisi Tarekille hyötyä, sillä hän ei ole kotoisin EU-maasta.
“Kansalaisena minun olisi helppoa matkustaa toiseen maahan EU:n ulkopuolelle, jos työni vaatisi niin.”
Kielitaito on tärkeää
Suomeen pakolaisena vuonna 2015 Irakista tulleen Ahmedin mielestä on ymmärrettävää, että kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on kielitaito.
“On tärkeää osata perusasiat, jotta selviää päivittäisestä elämästä hyvin”, sanoo Ahmed. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään.
Ahmed kokee silti suunniteltujen uudistusten myös lisäävän epävarmuutta.
“Jos muuttaa Suomeen maasta, jossa on sota, ihminen voi olla niin stressaantunut, että kielen opiskelu on haastavaa.”
Pietarista kotoisin oleva lukio-opiskelija Anna Gavrilova on asunut Suomessa kahdeksan vuotta. Kansalaisuutta hän haki runsas vuosi sitten. Gavrilovan suunnitelmissa on asua Suomessa jatkossakin, sillä hän pitää Suomea turvallisena maana.
“Toivon, että saan kansalaisuuden ennen kuin lakimuutokset astuvat voimaan. Uudistukset ovat mielestäni erikoisia, sillä prosessissa kestää jo valmiiksi kauan.”
Gavrilovan mielestä uudistukset voivat hidastaa integroitumista.
“Kielen oppiminen on hyvä asia, mutta uudistusten myötä ihmisten täytyisi käyttää enemmän aikaa myös maan historian opiskelemiseen.”
Tarek aikoo jäädä Suomeen
Tammikuussa 2024 Tarek on asunut Suomessa kolme vuotta ja opiskellut sinä aikana muun muassa kieltä. Suunniteltujen uudistusten vuoksi Saksaan palaaminen on kuitenkin alkanut houkutella.
“Monet vastaavassa tilanteessa olevista ystävistänikin harkitsevat muuttoa Saksaan. Jos palaisin, aikaisempi asumisaikani siellä laskettaisiin hyväkseni niin, että saisin kansalaisuuden nopeasti. Mutta en ollut onnellinen Saksassa.”
“Toistaiseksi viihdyn täällä.”