Uusi syötävä tulokaslaji voi levitä nopeasti ympäri Suomen

Alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vaskitatti tavattiin Suomessa ensi kertaa syksyllä 2023. Virossa se on levinnyt jopa 100 kilometrin vuosinopeudella.

Aleksandr Trifonov

Julkaistu 15.08.2024 klo 10:06

Muokattu 10.09.2024 klo 2:16

KUVA: ADOBE STOCK

Suomeen on saapunut uusi sienilaji, vaskitatti (Aureoboletus projectellus). Tähän mennessä sitä on havaittu lähinnä etelärannikolla, mutta sienen odotetaan leviävän uusille alueille vauhdilla.  

Suomen Luonto -lehden mukaan vaskitatti havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa Hankoniemeltä 22.8.2023. Seuraava havainto kirjattiin laji.fi -palveluun Inkoosta syyskuussa 2023. Tähän mennessä havaintoja on tehty 15 kappaletta. 

Vaskitatti on syömäkelpoinen sieni, jota voidaan hyödyntää herkkutattien tavoin. Sen lakin väri vaihtelee punaruskeasta ruskeanpunaiseen. Lakin reunalla on roikkuva ”nahka”, joka on antanut sienelle sen latinankielisen nimen ”projectellus”.  

Vaskitatin jalka on kellertävä, ja sitä peittää verkkokuvio. Vanhemmiten jalka muuttuu ruskeankeltaiseksi ja punertavaksi. 

Vaskitatti voi syrjäyttää muita tatteja 

Vaskitatin alkuperäinen levinneisyysalue on Pohjois-Amerikka. Euroopassa sitä havaittiin ensi kerran 2010-luvun alussa Liettuan Kuurinkyntäältä. Sieltä vaskitatti on levinnyt nopeasti ympäri Baltiaa.  

Virossa vaskitatti on levinnyt jopa 100 kilometrin vuosivauhtia, arvioi sieniasiantuntija Leho Tedersoo Tarton yliopistosta. Vuonna 2023 havaintoja on tehty kaikkialta maasta.  

Tedersoo pitää todennäköisenä, että vaskitatti on levinnyt Suomeen Virosta ja jatkaa leviämistään myös täällä. Sieni elää symbioosissa mäntyjen kanssa ja viihtyy happamassa maaperässä. Kumpaakin on Suomessa runsaasti. Leviäminen Baltiassa on myös osoittanut sienen kykenevän siirtymään kauas rannikoilta. 

Virolaiset tutkijat ovat arvioineet, että vaskitatti saattaa levitessään syrjäyttää muita tattilajeja. 

On mahdollista, että Venäjälle kuuluva Kaliningradin alue on ollut avainasemassa vaskitatin leviämisessä Eurooppaan. Venäjällä tulokaslajien leviämistä ei ole valvottu kovin tarkasti.